Tarinoita elon varrelta osa 1
Muutamia tarinoita elon varrelta:
Olin 3 - vuotta oppilaana tarkkiksella …
Opettajana Seppo Mäkelä. Meni muutamia vuosia ja Seppo soitti että Kiinnostaisiko tulla sijaiseksi. Seppo oli jutellut Simolinin Ilkan (rehtori) kanssa et onko musta hommaan. Seppo oli sanonut että tarkkisopettajan hommiin kolme vuotta tarkkiksella on riittävä pätevyys, ja lopuksi Ilkkakin oli ollut samaa mieltä. Olin n. Kaksi kuukautta, ja vähän hankala luokka. Mutta kun Hoidin sen sain “maineen” että toi hoitaa vaikeat luokat … ja opettajan hommia tuli tehtyä 12 - vuotta. Viime vuonna nähtiin Sepon kanssa pitkästä aikaa, oli ihana muistella menneitä aikoja.
Kun työskentelin tarkkismaikkana 1990 -ja 2000 luvulla…
Kaksi kertaa meinasin saada puukosta, kerran kun kirjoittelin päiväkirjaa, oppilas hiipi selän taakse narun kanssa ja yritti kuristaa. Onneksi oli karate taustaa, niin sain tilanteet haltuun nopeasti, kun tilanne oli ohi puhuttiin rauhassa asiat kuntoon.
Työstä saa työtodistuksen. Minulle oli paras todistus, kun entiset oppilaat notkuivat Trion edustalla ja tuli aina juttelemaan, koskaan kukaan ei huutanut perään esim. Saatanan kusipää, tosin monet huusi Jeesus tulee …
Toimintaa oppilaiden kanssa…
kysyin edesmenneeltä enoltani, (Rokki - Make) että voisiko hän lähtee oppaaksi sienimetsään. Pojat tykkäsivät retkestä. Kerättiin sieniä ja Make kertoi sienistä ja kertoi että hänkin oli tarkiksella 1960 luvulla. (Make oli mukana elokuvassa Pojat, jonka vessa kohtaus kuvattiin Oululaisessa koulussa jossa oli myös tarkkailuluokka) Juteltiin asioista niiden oikeilla nimillä ja oli ilo nähdä miten pojat rauhoittuvat luonnossa, paistettiin makkaraa ja silleen.
Siirrytään kerille …
70-luvun alkuun. Asuttiin Pikkuliisantie 19, jossa minä, äiti, isä, mummo, vaari ja Make pikkumökissä. Silloin jo Makella oli laaja levykokoelma jota kuuntelivat pikkumökissä, ja taisivat vähän janojuomaakin ottaa. Kun soitto alkoi olla ympärivuorokautista, niin kuvaan astui legendaarinen salaperäinen lumikola mies / Hurja Henrikki. Eli vaari joka tosiaan välillä sai tarpeekseen ja tyhjensi koko mökki. Pojat juoksivat vahdilla läpi puskien, ja tätä oli jännä kolme vuotiaan pikkupojan katsella ikkunasta.
Samasta pihasta neljä vuotiaana lähdin ekakertaa moottoripyörällä, tietenkin kyydissä ja ilman kypärää kun ei ollut mitään pakkoja, oli kuskina joku Maken motoristi kaveri voi kun muistaisi nimen..
Loviisankutu 8 kirjassa on juttu siitä miten Rokki-Make oli aika jääräpää. Hän väänsi kättä kerin kentällä, eikä antanut periksi vasta kuin käsi katkesi. Poliisitkin oli joku soitellut, Make maijassa oli pyytänyt jos lääkäriin, mutta ei muuta kuin putkaan.
Sama paikka kerin kenttä…
Legendaarinen poliisi Orpana oli tullut pojille juttelemaan, ja sanonut että jos vaikka alkaisivat urheilemaan, sen sijaan että vaan aikaa viettävät. Orpana oli ottanut kuulan ja työntänyt, ja sanonut että näin pitkiä kaaria saa kun treenaa. Make meni ja otti kuulan ja työnsi metrin pidemmälle…. Orpana sitten siitä kotiin oli lähtenyt.
Tuli myös mieleen…
Että kerran pyysin Asko Raitaa tulla puhumaan oppilaille. Puhui tosi hyvin kielellä jota oppilaat ymmärsivät. En ollut sinä päivänä autolla töissä, kysyin Askola että saisiko kyytiä kaupunkiin, Asko sano että tietenkin ja soitti firman auton hakemaan (poliisi). Kuski kysyy että minne haluat jäädä, sanoin että jos tuohon Tiiran eteen. Joutui siitä että olin menossa hoitamaan vaaria veteraanitaloon, joka sijaitsee Loviisankadulla.
Seuraavaan tarinaa…
Edellinen loppui Loviisankadulle, tämä alkaa Loviisankadun ja Rautatienkadun risteyksestä. Olin pikkupoikana autolla menossa ostamaan 50.00 mk kenkiä, jotka lopulta maksoivat 250.00 mk. Meinaan tulin rautatienkatua kohti juna-asemaa, poliisiauto oli oikealla ennen jalkakäytävää väistämässä jalankulkija, ajattelin että voin ajaa kun auto on paikallaan (heillä etuajo-oikeus) Mutta eipä ollut näin ajoivat perään ja pysäyttivät, ja sanoivat että nyt meinaan tulee sakot, minä: mistä ihmeestä - sanoivat että ajoin heidän eteen, enkä noudattanut heidän etuajo-oikeitta. Ei auttanut selitykset, sitten vaan takapenkille. Sitten kuskin kaveri (mies) tuli auton viereen, ja alkoivat heittää tarinaa. Minulla meni hermot, ja sanoin että voitko hoitaa parisuhde asiat vapaa-ajalla.
Pelkäsin et antaa kyydin ja sitten nenään. Mutta kuski alkoi kirjoittamaa sakko lappua todella hitaasti, sitten minulla taasen meni hermot, ja sanoin: sehän on niin, että toinen osaa kirjoittaa ja toinen lukee. Meni meinaan nassu kuskilla punaiseksi, pelkäsin et nyt varmaan käy heikosti. Mutta alkoi kirjoittaa normaalisti ja anto sakon 200.00 joka oli yläkanttiin, ja sano että nyt kyllä painut piip piip…
Sitten Mukkulaa, Pilkkareille…
Ajelin mopolla, ei ikää ja justiinsa oli tullut kypärä pakko. Legendaarinen poliisi “Reinikainen” Mukkulan korttelipoliisi pysäytti, sanoi että missä kypärä. Minä siihen jonkun tyhmän valheen keksin, laski menemään. Seuraavana päivänä menin tankkaamaan, ja kuinka ollakaan Reinikainen tuli taas bensa-asemalle. Sanoi että nyt kyllä tulee sakot, ja alkoi kyselee tietoja. Vähän riemastu kun tajusi että minulla ei ollut ikää ajaa mopolla. Teki päätöksen että mopo ja kuski poliisiasemalle, soitti sitten kyytiä. Sai tietää että menee tovi ennen kun ehtivät hakemaan, luppoaika Reinikaisen kanssa käytettiin pelaamalla hedelmäpeliä kimpassa, en muista voitettiinko vai ei…..
Lisää tarinoita kun muistaa ja on aikaa kirjoitella …